Eilenillalla loikoiltiin miehen kans sängyssä.

Yks juttu johti toiseen, ja päädyimme harrastamaan seksiä. Ensiks se meinas epäonnistua, mut pienen vitsailun jälkeen tulikin suoritettuu akti.

Nimenomaan, suoritettuu.

Tottakai seksi tuntu kivalta, sitä en voi väittää. Mutta siinä keskityttiin vain ja ainoastaan mieheen. Kestääkö stondis loppuun saakka vai ei? Kesti se.

Makoiltiin miehen kans sängyssä seksin jälkeen, ja juteltiin (tai lähinnä mies jutteli, mä olin kuunteluoppilaana) onnistuneesta suorituksesta. Onneks mies on sisästänyt sen, ettei ongelma oo ratkaistu yhden onnistumisen jälkeen. Ennen (ekaa seksuaaliterapeutilla käyntiä) mies olis kuvitellut, et kaikki on hyvin eikä hänellä oo mitään ongelmaa erektion ja seksin harrastamisen suhteen. Jotain edistystä siis!

Mä toiveikkaana odotan, et joskus tulee se päivä, kun seksissä voidaan keskittyä miehen lisäks muhunkin. Siihen menee aikaa, tiedän sen. Mutta Toivossa on hyvä elää, sano lapamatokin!